Artikkelit - Keppihevonen harrastuksena



Sisältö:

Keppihevosen käyttö
Ratsastuslajit ja arvostelumenetelmät
- Esteratsastus ja esteratsastuksen arvostelu
- Kouluratsastus ja kouluratsastuksen arvostelu
- Kenttäratsastus
- Monté ja laukkaratsastus
- Matkaratsastus
- Ravit
- Näyttelyt
- Valjakkoajo
- Western eli lännenratsastus
- Agility

IRL- ja URL-toiminta
Keppihevoset netissä
Keppihevoset maailmalla
Keppihevosten kasvatus

___________________________________________________________________________

Keppihevosen käyttö

Keppihevosen tarkoitus on toimia keppihevosharrastuksen harrastevälineenä tai tallileikeissä. Harrastuksessa sillä ratsastetaan, ajetaan sekä puuhaillaan paljon muuta, melkein kaikkea mitä oikeankin hevosen kanssa voidaan tehdä. Keppihevosia myös tarhataan. Keppihevosten harrastajat ajattelevat keppihevoset aidoiksi hevosiksi, jotta harrastaminen olisi mielekkäämpää. Paitsi, että keppihevosilla ratsastetaan, ne ovat hyvä rahan lähde. Monet harrastajat tekevät myyntiin hevosia ja myös ne, jotka ovat jo lopettaneet harrastuksen, voivat edelleen tehdä hevosia myyntiin. Kangashevosten hinta liikkuu siinä 10-50e välillä Suomen keppihevosfoorumilla. Suomessa keppihevostelu on noussut jo niin korkealle, että on mahdollista järjestää SM-kisatkin. Keppihevosilla kisataan laidasta laitaan ja myös näyttelyitä pidetään. Joillain hevosleireillä saatetaan pitää tunti leikki-ikäisille, ratsuna keppihevonen, mutta keppihevosille järjestetään myös omia leirejä jotka kestävät päivästä jopa viikkoon.

© Shara

Ratsastuslajit ja arvostelumenetelmät kilpailuissa

Keppihevosilla, niinkuin oikeillakin hevosilla voi kisata. Vaikkei hevonen olisi kisaratsu, harrastetaan sillä aina lähes poikkeuksetta jotain lajia. Jos hevonen on kisaratsu, ja sillä on tietty painotus, pyritään sillä ratsastamaan painotusta tukevia harjoituksia. Kun hevonen kilpailee korkealla tasolla, sen rakenne muuttuu, minkä takia esimerkiksi korkeantason kouluratsut eivät hyppää kovin hyvin, ja korkeantason estehevoset eivät ole koulutustasoltaan kovinkaan korkealla. Toki lajeihin soveltuvuus on myös rotukohtaista. Normaalilla harrasteratsulla voidaan usein harrastaa samaan aikaan monia lajeja, sillä vaativuustaso ei ole niin korkea että se vaikuttaisi rakenteeseen. Tämä pätee sekä keppihevosiin, että oikeisiin hevosiin.

Esteratsastus
Keppihevosilla ehkä suosituin laji on esteratsastus, jonka saralla järjestetään myös eniten kisoja. Esteratsastuksessa on tarkoitus ylittää esteitä virheettömästi radalla, jossa on usein 8-20 estettä, keppihevosilla yleensä hitusen vähemmän. Esteiden välisiä matkoja kutsutaan teiksi, ja tavoitteena on ratsastaa mahdollisimman hyvät ja nopeat tiet, jotta esteelle lähestyminen onnistuisi mahdollisimman hyvin. Radalla voi myös olla sarjoja eli esteitä, jotka on sijoitettu niin lähelle toisiaan, että väliin mahtuu yksi tai kaksi laukka-askelta. Diagonaaliksi tai linjaksi kutsutaan esteitä, jotka ovat suoralla linjalla kuten sarja, mutta niiden välissä on useampia laukka-askeleita. Esteradan voi opetella vasta paikanpäällä kisoissa, joten laji vaatii hyvää muistia. Kun hevonen hyppää, ratsastaja tuo kätensä sen kaulalle ja nousee kevyeenistuntaan (kenttäistunta) eli myötää, jonka tarkoituksena on helpottaa hevosen hyppäämistä. Ponnistuksen kohta on tärkeä; hyvän kohdan löytämiseksi harjoituksissa voi käyttää apuna esteen eteen sijoitettavaa maapuomia. Esteet vaativat myös hyvää kouluratsastuksen osaamista.

Arvostelumenetelmät
Arvostelumenetelmä A

Virhepisteiden jakaminen:
•Esteen osan pudottaminen tai rajaviivan (vedenpinta) rikkominen = 4 vp
•Tottelemattomuus (esimerkiksi voltti, ohiratsastus tai kieltäytyminen) = 1. kerralla 4 vp, 2. kerralla hylkäys
•Tottelemattomuus, jonka yhteydessä esteen osa putoaa = 4 vp + aikalisä 4 s
•Selästä suistuminen tai kumoonratsastus (kaatuminen, kepinlähteminen jalkojen välistä) = hylkäys
•Enimmäisajan ylitys = 1 vp joka neljännestä alkavasta sekunnista, paitsi uusinnassa 1 vp jokaisesta alkavasta sekunnista
•Enimmäisajan kaksinkertainen ylitys (aikarajan ylitys) = hylkäys

A 1 Saman virhepistemäärän saaneet ratsukot ovat tasavertaisia.
A 2 Saman virhepistemäärän saaneet ratsukot sijoittuvat ajan perusteella.
AM Perusradalla pienimmän virhepistemäärän saaneet jatkavat uusintaan.

Arvostelumenetelmä C

Virhepisteiden jakaminen:
•Esteen osan pudottaminen tai rajaviivan (vedenpinta) rikkominen = 4 s (tai 3 s kaksivaiheisessa kilpailussa sekä uusinnassa, jossa käytetään arvostelua C)
•Tottelemattomuus (esimerkiksi voltti, ohiratsastus tai kieltäytyminen) = 1. kerralla ei virhesekunteja, 2. kerralla hylkäys
•Tottelemattomuus, jonka yhteydessä esteen osa putoaa = 4 s
•Selästä suistuminen tai kumoonratsastus = aiheuttaa hylkäyksen
•Aikarajan ylitys = hylkäys

Arvostelussa C ratsukon virheet siis muutetaan sekunneiksi ja lisätään aikaan. Esteratsastuksessa voidaan myös hylätä jos ratsukko ratsastaa esteet väärässä järjestyksessä, lähtee ennen tuomarin merkkiä tai rataan kuulumattoman esteen hyppäämisestä. Hylätty ratsukko saa hypätä esteen jonka on jo kertaalleen ylittänyt tai esteen jota on yrittänyt hypätä. Aikaraja on yleensä hyvin väljä ja sen ylittäminen on keppihevosilla harvinaista. Toisaalta järjestäjä voi määrätä tiukan aikarajan karsiakseen hitaammat kisaajat pois.

Kouluratsastus

Kouluratsastus on kaiken perusta. Kilpailuissa pyritään ratsastamaan sarja ennaltamäärättyjä liikkeitä mahdollisimman puhtaasti. Jokainen ratsastaja työskentelee aina hevosen kanssa koulua, vaikka emme sitä aina tiedostaisi. Myös esteillä tarvitaan koulua - eikä niin vähääkään. Kouluratsastuksessa tavoite on, että hevonen kantaa suurimman osan painosta takajaloillaan käyttäen lihaksistoaan, jotta tehtävä onnistuu. Tehtävän onnistuminen merkitsee tavoitteisiin pääsemistä.

Kilpaileminen ja kilpailuluokat

Kilpailussa radan saa etukäteen, ja se opetellaan ulkoa. Ratsastajalta edellytetään siistiä pukeutumista ja hevosen suitsina helpoissa luokissa nivelsuitset. Vaativissa luokissa hevosella pitää käyttää kankisuitsia. Suorituksen arvo ilmoitetaan prosentteina (esim. 60%). Ratsukon suorituksessa arvostellaan mm. kuolaintuntumaa, liikkeiden vaivattomuutta ja apujen käyttöä.

Kilpailuluokat:
•Helppo C keskikäynti, harjoitusravi, harjoituslaukka, pysähdys, peruutus, temponlisäys ravissa
•Helppo B lisätty käynti, keskiravi, keskilaukka, vastalaukka kiemuralla, siirtyminen raviin suoraan peruutuksesta, pohkeenväistö, siirtyminen harjoituslaukasta/-ravista keskilaukkaan/-raviin ja toisinpäin
•Helppo A keskikäynnin kokoaminen, lisätty käynti, lisätty ravi, vastalaukka, laukanvaihto käynnin kautta, takaosan käännös, sulkutaivutus, avotaivutus
•Vaativa B koottu käytni, koottu ravi, koottu laukka, yksi laukanvaihto askeleessa, avotaivutus ravissa, sulkutaivutus ravissa ja laukassa, siirtyminen peruutuksesta laukkaan
•Vaativa A laukanvaihto joka kolmannella ja neljännellä askeleella, puolipiruetti
•Prix St Georges laukanvaihdot joka toisella askeleella, täyspiruetti
•Intermediaire I&II laukanvaihdot joka askeleella (väh. viisi perättäistä vaihtoa), piaffe (n. seitsemän - kahdeksan askelta), passage, siksak-sulkutaivutukset, siirtyminen piaffesta passageen ja passagesta piaffeen
•Grand Prix laukanvaihdot joka askeleella (väh. yhdeksän perättäistä vaihtoa), piaffe (n. 12-15 askelta)


Koulurata 1 (Rata B)

Mallikuvassa näkyy lyhyemmän kouluradan kirjaimet. Tämä on yleisin kenttämalli jota käytetään helpommissa luokissa. Hyviä puolia ovat kompakti koko, kentän saa pystytettyä myös pienemmälle alueelle. Yleensä koko on noin 4m x 6-8m.



Koulurata 2 (Rata A)

Tämä rata on pidempi ja siksi sitä käytetään vaikeammissa luokissa. Hankaluutta aiheuttaa myös se, että se on vaikeahko saada rakennettua pituutensa takia. Hyviä puolia on, että myös vaikeampia ja enemmän tilaa vaativia liikkeitä on helpompi suorittaa tällä radalla. Koko täysin järjestäjästä riippuen yleensä noin 4m x 10-12m
Kouluohjelmat taulukoidaan harjoittelua ja tuomarointia varten näin. Ratapiirroksen avulla voit helposti harjoitella ohjelmia. Kaavakkeesta löytyy liikkeiden järjestys, millä kohtaa se on suoritettava, vaikutuskerroin, eli kuinka tärkeä liike on ohjelmassa ja kumpaa rataa ohjelmassa käytetään, eli rata A vai B.

Kenttäratsastus

Kenttäratsastuskilpailu koostuu kolmesta osuudesta; koulukokeesta, rataesteistä ja maastoesteistä. Este- ja kouluosio noudattelevat perinteistä kaavaa, mutta maastoesteosuudella testataan ratsukon kuntoa, ja siksi se on nimeltään kestävyyskoe. Ratsukko kerää jokaisesta osiosta pisteitä; pienimmän pistemäärän saanut ratsukko on voittaja.

Monté eli raviratsastus ja laukkaratsastus

Nykyään kisailmoituksissa näkee usein montélähtöjä. Montéssa hevoset kilpailevat toisiaan vastaan ravaten yleisimmin 100-200 metrin matkan. Laukkaratsastuksessa hevoset nimen mukaisesti kilpailevat laukassa, ja matkoja on eripituisia lyhyestä pitkään. Laukkaratsastuksessa ohjastajaa kutsutaan jockeyksi. Monté- ja ravitoimintaa hallinnoi skhry.

Matkaratsastus

Matkaratsastuksessa kilpaillaan nopeudessa pitkillä matkoilla. Keppihevosilla lajia ei ole kisattu paljoakaan, mutta matkat vaihtelevat sadoista metreistä muutamiin kilometreihin. Laji vaati kestävyyttä sekä ratsastajalta että hevoselta. Varustevaatimukset ovat hyvin löyhät, hevosen varusteet eivät saa tuottaa sille kipua. Ainoat sallitut apuohjat ovat juoksevat martingaalit, tosin keppihevosilla varusteita ei tarkkaillakaan yhtä aktiivisesti, kuin oikeilla hevosilla.

Ravit

Ravitoiminta on yleistymässä keppihevosmaailmassa, mutta yleensä monté vie voiton ravilähtöjen sijasta sen helppouden takia, sillä kärryjä on vaikeaa kuljettaa pitkiä matkoja kisapaikoille. Eri rotuisille hevosille järjestetään eri startteja eripituisilla matkoilla. Lisää tietoa raveista täältä. Virallisina ravikärryinä voi käyttää esim. kottikärryjä, skhry'n ohjeiden mukaisia kärryjä tai vaikkapa nukenkärryistä askarreltuja kärryjä, mutta pääpointti on, että kärryjen on oltava työnnettävät.

Näyttelyt
Näyttelyissä hevoset kilpailevat parhaista rodunomaisita piirteistä, sukupuolileimasta ja muista ulkonäköön vaikuttavista asoista. Netissä tapahtuvissa näyttelyissä tulokset saadaan kattavien kuvien perusteella. Virallisissa näyttelyistä voi saada hevoselleen arvonimen, joka kertoo hevosen näyttelymenestyksestä ja helpottaa mahdollista myyntiä tulevaisuudessa. Netin ulkopuolisissa näyttelyissä hevonen esitetään ravissa ja käynnissä, näyttelyriimusta tai -suitsista. Lisää infoa virallisista näyttelyistä tästä linkistä

Valjakkoajo

Valjakkoajo on hyvin tuore laji, jota kilpaillaan saman tyyppisesti kuin kenttäratsastusta, mutta hevonen vetääkin kärryjä. Valjakkoon kuuluu ohjastaja, vedettävät kärryt, joissa ohjastaja istuu, yksi tai kaksi hevosta ja vetäjä tai vetäjät hevosten määrän mukaan.

Western

Western on monimuotoinen laji, joka perustuu karjatilan töihin. Laji kehitettiin alunperin, jotta saataisiin selville, kuka on paras hevosen käsittelijä ja karjapaimen. Lajeja on sittemmin kehitetty paljon ja ne testaavat erilaisia hevosmiestaitoja.

Agility

Agility on laji, jossa hevonen opetetaan tekemään haastavia tehtäviä ja hyppäämään esteitä vain riimun tai suitsien avulla, maastakäsin. Taitavammat kouluttavat hevosensa suorittamaan radat vapaana. Tässä lajissa kilpaillaan harvemmin, mutta sekin on yleistymässä.

Teksti © Rousku 2011 Lähteet: Hevosmaailma.net ja Wikipedia, Muokannut ja täydentänyt Tyti

IRL- ja URL- toiminta
Keppihevosille voi järjetää IRL- ja URL- toimintaa. IRL on lyhenne englanninkielen sanoista In Real Life, ja tarkoittaa oikeassa elämässä tapahtuvaa. URL tarkoittaa netissä tapahtuvaa.
Keppihevosille voi järjestää mm. IRL-kilpailuja, leirejä ja vaelluksia. Kilpailuissa voidaan kilpailla kaikissa ratsastuksen lajeissa, yleisimmät taitavat olla ne este ja koulu. Lisäksi on ratsastusleikki-, maastoratsastus-, laukkaratsastus-, monte-, ja western yms. kilpailuita, ja tietenkin näyttelyitä. IRL- toiminnan järjestäjältä vaaditaan sosiaalisuutta ja auktoriteettia. Leireillä voidaan painottua yllämainittuihin lajeihin, tai sitten kyseessä voi olla vaikka yleisleiri, jolla mennään kaikkia ratsastuksen lajeja. Yleisleirit taitavat olla suosituimpia ja yleisimpiä. Vaellukset ovat maastossa tehtäviä yleensä hieman normaalia pitempiä reissuja, joissa saatetaan joskus jopa olla yötä.
Netissä keppihevosille järjestetään lähinnä kilpailuita, joissa voidaan kilpailla samoissa lajeissa kuin IRL-kisoissakin. Näyttelyissä tuomari tuomaroi hevoset kuvista, ja pistää ne sitten paremmuusjärjestykseen ulkonäön, sukupuoli- ja rotuleiman perusteella. Muissa lajeissa tulokset yleensä arvotaan, mutta voi toki olla myös niin että suoritus kuvataan ja laitetaan esim. youtubeen. Tuo suorituksen kuvaaminen ei ainakaan toistaiseksi ole kovin yleistä. URL ei paljoa sitten muuta toimintaa olekkaan, tapaamisia, leirejä sun muita on vähän vaikea pitää koneen ruudun läpi.
© Kata

Keppihevoset netissä

Monesti keppihevosharrastus on aktiivisinta netissä etenkin vanhemmilla harrastajilla. Internet on väylä, jossa voimme vaihtaa kuulumisia kaukaisten harrastajakavereidemme kanssa, pitää kisoja ja saada näkyvyyttä harrastuksellemme. Harvalla tallilla, joka toimii netissä aktiivisena ei ole netissä sivuja, sen ovat mahdollistaneet ilmaiset ja helpot kotisivukoneet. Harrastajat kohtaavat sivujensa lisäksi pääosin Suomen keppihevosfoorumilla, jolla on hieman alle tuhat kävijää. Foorumi on nettiharrastuksen keskipiste, siellä myydään ja ostetaan hevosia, kilpaillaan ja vaihdetaan mielipiteitä. Oman foorumin lisäksi keppihevostelijat ovat vallanneet monia tuttuja sivuja, kuten Youtube ja Facebook.
Netti on mahdollistanut monen keppihevostelijkan harrastuksen jatkumisen, vaikka olisi jo kasvanut ohi fyysisesti keppihevosten hoidosta ja ratsastuksesta.
© Tyti

Keppihevoset maailmalla

Keppihevoset ovat valloittaneen koko Suomenmaan aivan etelästä pohjoiseen, mutta tarkkaa tietoa harrastuksen levinneisyydestä ei muissa maissa ole.
Muutamia elonmerkkejä kuitenkin on, kuten Saksassa, jossa järjestettiin tapahtuma, johon pyrittiin keräämään mahdollisimman monia keppihevosratsastajia, mutta siitä, oliko kyseessä harrastajille vai lapsille tarkoitettu tapahtuma ei ole selvyyttä. Yhdistyksen tavoitteena on infosivujensa avulla yrittää kartoittaa harrastajakuntaa maailmalla.
© Tyti

Keppihevosten kasvatus

Kasvatus on keppihevosilla melko epämääräinen käsite, joka tarkoittaa hevosten tekoa suunnitelmallisesti, yleensä tiettyä rotua kasvattaen. Hevosille pyritään tekemään tiedot ja mahdollisimman täydelliset sukupuut.
Tiukan kasvatustyön tuloksena maassamme on satoja suvukkaita ja puhdasrotuisia hevosia ja näyttelytoimintamme kukoistaa.
© Tyti

Ylös

Kuvat © Rousku, Varja ja Powerpolle