Pelle-Pohto

virallinen nimi Pelle-Pohto rotu, sukupuoli suomenhevonen, ori
väri, säkäkorkeus rautias, 168 cm syntymäaika 12.05.2011, 78 vuotta
rekisterinumero VH11-018-1307 painotus, koulutustaso kouluratsastus, vaativa A
kasvattaja Arto Miljoona omistaja Niina (VRL-08709)

Pelle täytti 3 vuotta 12.06.2011 ja 6 vuotta 12.09.2011

           

  • YLA 3 21.11.2012 (23 + 26 + 23 + 35 = 107p.)
  • KRJ I 15.08.2012 (23 (7+8+8) - 43 - 17 - 10 - 8 = 101p.)

Pelle - suuri rakkaus

Pelle on isoin henkilökohtaisesti tuntemani suomenhevonen. Lähes 170-senttisessä säkäkorkeudessaan sen pää yltää kauas käsien ulottuvilta, ja jos tämänkokoinen ori alkaisi temppuilemaan, en mahtaisi sille mitään. Luojalle kiitos siis - Pelle kyllä tietää mahtinsa, mutta ei satuttaisi tahallaan kärpästäkään. Se tuntee koko ruhonsa hyvin ja on hyvässä tasapainossa, joten vahinkojakaan ei sille koskaan satu. Ori on siis varsin turvallinen hevonen. Kaikessa jättiläisen lempeydessään se myös pitää huolta pienemmistään, niin ihmisistä kuin eläimistäkin. Joskus isona oleminen kuitenkin väsyttää, ja pää pitää painaa rakkaan ihmisen kainaloon. Kyllä niitä vahvojakin pitää suojella ja lohduttaa huonon hetken tullen.

Hoitaessa Pelle on siis sanalla sanoen kiltti. Kiltti ja luotettava. Adjektiivilistaan pystyisi lisäämään myös sanat rauhallinen, lempeä, nöyrä ja sitä rataa. Mitään turhia jekkuja ori ei harrasta, eikä sillä ole mitään vieraampiakaan hoitotoimenpiteitä vastaan. Vieraidenkin käpälöinnin se sietää eläinlääkäriä myöten ilman ongelmia. Harjatessa Pelle seisoskelee karsinassaan vailla huolen häivää seuraillen hoitajansa toimia lähinnä kiinnostuneena. Kaviot nousevat helposti ja pysyvätkin ylhäällä lähes samalla vaivalla - Pelle on siitäkin harvinainen hevonen, että sillä riittää viitseliäisyyttä kannatella omat jalkansa.

Taluttaessa Pelle on reipas, muttei kaahota turhia ja kulkee sitä tahtia, mitä siltä pyydetään. Se on myös helppo esittää, ja ori jaksaa seistä paikoillaan sillä välin, kun ihminen puuhailee jotain muuta - kuten nousee satulaan, kiristää mahavyötä tai vastaavaa. Tosin aivan mahdottoman pitkät ajat alkavat tietenkin tuntua kaikkein kärsivällisimmässäkin hevosessa, eikä Pellekään loputtomiin jaksa pönöttää.

Ratsastaessa Pelle on reipas, nöyrä ja miellyttämisenhaluinen. Se kuuntelee ratsastajan apuja tarkasti, eikä jätä käskyjä huomiotta. Pellellä on hyvä käynti, reipas ravi ja pyöreä laukka. Se säilyttää tahtinsa hienosti ja pystyy venyttämään askeltaan varsin huomattavasti. Maneesin nurkkien vaaleanpunaiset elefantit eivät Pelleä hätkähdytä sen enempää kuin kenttien laidalla asustavat jättiläishämähäkitkään. Kouluratsastus sujuu orilta upeasti vaativalle tasolle asti, eli taivutukset onnistuvat yhtä hyvin kuin puolipiruetit ja takaosakäännöksetkin. Pelle jaksaa kantaa itsensä hyvin, eikä sillä ole ongelmia huomattavankaan koottuna liikkumisen kanssa. Nöyränä poikana Pelle jaksaa toistaa harjoitusta kuin harjoitusta vaikka maailman tappiin asti, jos sitä vain pyydetään.

Kilpailuissa Pelle herättää taatusti huomiota kokonsa ja karismansa ansiosta. Herra tuntuu nauttivan saamastaan huomiosta, ja pörhistelee entistä enemmän. Kisapaikka itsessään ei aikaansaa orille minkäänlaisia pelkotiloja, ja suoritukset saavatkin jopa hieman lisäsäväystä tästä isottelusta. Pelle tuppaakin olemaan radalla parhaimmillaan - mikäs siinä!

Sukutaulu

      Puhto
tprt sh, 171 cm
EVM
      Pahto
trt sh, 165 cm
EVM
      Pehto
prt sh, 166 cm
EVM
      Leipis
trt sh, 160 cm
EVM
      Lempi
rt sh, 159 cm
EVM
      Paahtis
trn sh, 157 cm
EVM
      Pottu
vprt sh, 161 cm
EVM
      Pelle-Kokelas
rtkm sh, 155 cm
EVM
      Koke
rtkm sh, 157 cm
EVM
      Kake
rtkm sh, 152 cm
EVM
      Kokis
rtkm sh, 163 cm
EVM
      Pelle-Kauno
rt sh, 153 cm
EVM
      Hermanni
vrt sh, 151 cm
EVM
      Pelle-Pimu
prt sh, 158 cm
EVM

Puhto on luultavasti komein näkemäni suomenhevonen. Se on 171-senttinen, tummanrautias, sillä on kauniit merkit ja se liikkuu kuin Jeesus. Sillä on upea, upea, ilmava ravi, pyöreä, ilmava laukka ja erinomainen käynti. Koko hevonen huokuu karismaa, voimaa sekä tasapainoa niin paljon kuin vain on mahdollista. Vaikka se säkäkorkeudeltaan onkin aikamoinen, ei ori ole rakenteeltaan kuitenkaan mikään jytky vaan sopivan vankka, sopusuhtainen ja erinomaisen ratsutyyppinen suomenhevosmaisuutta unohtamatta. Kaiken kaikkiaan siis täydellinen pakkaus. Kilpailutuloksiakin tältä upeudelta löytyy vaativalta tasolta asti - lähes kaikki sijoituksia ja niistä lähes kaikki voittoja.

Pahto oli varsin mielenkiintoisin merkein varustettu suomenhevosori. Tällä tummanrautiaalla herrasmiehellä oli suuri valkopää ja korkeat sukat joka jalassa - sellaista suomenhevosta ei ihan joka nurkan takaa löydy, vai voiko muuta väittää? Olihan se toki muutenkin ulkomuodoltaan komea. Itse asiassa luonteesta puhumattakaan, sillä Pahton lähipiiri on kehunut herran maasta taivaisiin aina kun on pystynyt. Pahto oli kouluratsastuspainotteinen ja kilpaili tasolla helppo A-vaativa B. Hienoliikkeisellä orilla olisi varmasti ollut mahdollisuuksia edetä pidemmällekin.

Pehto oli myöskin suomenhevonen siitä ei-niin-pienestä päästä. 166-senttinen punarautias komistus häikäisi kaikki jotka edes vilkaisivat. Karismaa löytyi kuin myös liikettä - Pehto oli tunnettu nimi vaativillakin kouluradoilla. Jalostusorinakin se oli yksi suosituimmista ja ori jätti jälkeensä todella tasokkaita varsoja eli suosio ei ollut missään nimessä turhaa tai ansaitsematonta.

Leipis oli tumma kaunotar, kuin supisuomalainen italiaano tai jotain. Tamma oli yksi niistä harmiteltavan harvoista suomenhevostammoista jolla oli oikeasti hyvät ratsun piirteet - pitkä kaula, hyvä säkä, tiivis runko, vahva takaosa, loivat lavat ja erinomaiset jalka-asennot. Näillä turvin sillä ei ollut mitään vaikeuksia suorittaa vaativia kouluratoja. Kuuleman mukaan tämä aikaa sitten menehtynyt tamma starttasi pari Pyhää Yrjöäkin.

Lempi oli nimensä mukaisesti lempeä kuin mikäkin. 159-senttinen rautias oli rauhallinen, nöyrä ja kyseenalaistamaton neitokainen, jonka paijaamista rakastivat kaikki. Mitään muuta ihmeellistä tammassa ei sitten ollutkaan - se oli nimittäin harrastehevosena eräällä tätiratsastajalla, joka starttasi sillä silloin tällöin koulua ja esteitä. Jälkeläisiä Lempi sai vain yhden - tosin se olikin sitten täysin vailla vertaistansa... Nimittäin juurikin tämä aiemmin esitelty Puhto.

Paahtis oli kuin tummaksi paahtunut paahtoleipä eli aika lailla nimensä mukainen ilmestys. Tummanruunikko oripoika oli harvinaisen siro, suorastaan tammamaisella tavalla, ja sen karvassa oli hieman kuviointia joka antoi mielikuvan hiivan leipään jättämistä kuplista. Paahtis oli kaikessa siroudessaan silti varsin hyvärakenteinen, ja keveydestä oli usein jopa hyötyä. Sen liikkuminen oli vaivatonta ja sai orin liihottelemaan kouluradoilla vaativia tehtäviä kuin vettä vain.

Pottu oli kaunis tamma harvinaisen rumalla nimellä varustettuna. Ihan totta, kuka antaa kuvankauniille, vaaleanrautiaalle ja raamikkaalle hevoselle nimeksi Pottu? No, ei nimi miestä pahenna eikä liioin naistakaan. Saipahan yleisö hyvät naurut ja heti perään luun kurkkuun kuullessaan valmistautuvan ratsukon nimen ja nähdessään tämän upeuden liihottelevan aitojen sisään vuoronsa koittaessa.

Pelle-Kokelas omasi erikoisen, rautiaankimon värityksen, erikoisen luonteen ja erikoisen menneisyyden. Rautiaankimo tammaneitokainen käyttäytyi nimittäin joka tilanteessa varsin kummallisesti tai epäjohdonmukaisesti - milloin säikkyi kaikkea, milloin tuntui nukahtavan keskelle eläimellisesti vilkasta metsätietä, milloin söi kaiken mitä naaman eteen sattui ja milloin nirsoili jopa kaurojensakin suhteen. Menneisyyden erikoisuus käy ilmi ylläpitoketjuna ja erinomaisena arjen esimerkkinä siitä, miksi kannattaisi kirjoittaa sopimus: Ensimmäinen ylläpitäjä antoi hevosen ylläpitoon seuraavalle, joka vuokrasi sitä kolmannelle ja lopulta antoi ylläpitoon samalle tyypille joka lopulta otti ja myi hevosen eteenpäin. Turha kysyä miten, kukaan ei tunnu tietävän. Paha nakki alkuperäiselle omistajalle - tosin luvatta myyjä jäi kiinni ja sai tuomion. Pelle-Kokelas vaikutti lähinnä kenttäratsastuksen saralla.

Koke, rautiaankimo suomenhevosori, valloitti aikanaan kenttäradat tyylillä ja taidolla. Se voitti vaativimpia suomenhevosille avoimia luokkia kansallisella tasolla asti. Huippukuntoinen, harvinaisen lihaksikas ori rakasti työntekoa eikä sietänyt lyhyitäkään vapaajaksoja - ihan heti laidunlomien jälkeen sitä ei koskaan kilparadoilla näkynyt... Äärimmäisen energinen hevonen oli luonteeltaan hieman kipakka mutta pohjimmiltaan kuitenkin varsin ystävällinen. Säkäkorkeutta siltä löytyi 157 senttiä.

Kake oli hauskan värinen, melko pienikokoinen liikeihme. Harvoin näkee suomenhevosen liihottelevan antaen vaikutelman sellaisesta voimasta, notkeudesta ja tasapainosta samaan aikaan! Valitettavasti orin omistaja ei kuitenkaan ollut kiinnostunut kilpailemisesta ja sen kyvyt jäivät suurimmalta osin näkemättä. Loipahan ori hienon uran helpoissa koululuokissa - kanssakilpailijoiden alkaessa valittaa ruusukehairatsukon saapumisesta aina uudestaan siihen helppoon B:hen kun hevonen on selvästi vaativaa tasoa meni omistajalta maku ja luokkavaihdon sijaan hän piiloutui kotiinsa tuuppailemaan tällä upeudella. Älysi sentään tarjota jalostukseen.

Kokis oli suurehko, kauniin värinen mutta kaikilla muilla tavoin jumalattoman ruma tamma joka on aivan loistava esimerkki siitä, kuinka varsoja voidaan markkinoida vain värillä. Kokiksesta itsestään ei ollut mihinkään mutta silti se loi maineikkaan siitostamman uran ja kaikki sen varsat lähtivät nopeasti maailmalle. Kaikeksi onneksi Kokikselle käytettiin hienoja oreja ja sen varsat olivat huomattavasti emäänsä tasokkaampia.

Pelle-Kauno oli ihan tavallinen suomenhevostamma. 153-senttinen rautias oli lempeäluonteinen, miellyttämisenhaluinen ja mahdottoman nöyrä. Se kilpaili aluetasolla koulu- ja esteratsastuksessa, joitakin startteja löytyy myös kenttäpuolen kisoista. Mitenkään huomattavasti tamma ei menestynyt, joitakin sijoituksia ja jopa voittoja kuitenkin löytyy. Neitokainen eli 24-vuotiaaksi ja kuoli lopulta sydämenpysähdykseen. Jälkeläisiä se sai kolme.

Hermanni oli pieni, vaalean hailakka ja kaikin tavoin mitäänsanomaton ori jolla oli kuitenkin uskomattoman hyvä luonne. Se piirre jätti taakseen sen seikan, että orin hienoin tulos oli kolmas sija aluekilpailuiden helppo B-luokasta ja että se ei koskaan ylittänyt 90-senttistä korkeampaa estettä tai että sen paras näyttelypalkinto oli II-. Tokihan Hermannissa oli varmasti jotakin mikä teki siitä niin suositun, mutta sitä ei liene tiedä kukaan muu kuin sen nähnyt henkilö.

Pelle-pimu oli niin tavallinen suomenhevostamma kuin olla ja voi. Punarautias, 158-senttinen, luonteeltaan tasainen ja liikkeiltään vaatimaton. Nöyryyttä löytyi ja halua oppia uutta. Pelle-Pimu vietti elämänsä yleisratsuna kilpaillen alue- ja kansallisella tasolla sekä esteitä että koulua helppo B- ja A- sekä 90 sentin tasolla. A:sta ei tullut koskaan sijoitusta vaikka suoritukset tasaisia olivatkin. Viimeisellä kaudellaan se hyppäsi myös pari metriä.

Jälkeläiset

o. Milkan Poju s. 28.10.2011 e. Aamun Helokki SV II
t. Milkan Irmeli s. 22.06.2012 e. Hittavaisen Irina ei mainittavaa
t. Milkan Saaga s. 29.06.2012 e. Hittavaisen Signe SV I
t. Roihajan Piina s. 27.07.2012 e. Freija II ei mainittavaa
o. Milkan Puhto s. 16.09.2012 e. Aamun Helokki ei mainittavaa

Kilpailukalenteri

01. 20.09.2011 Skurvash KRJ vaativa A 3/40
02. 15.09.2011 Duren KRJ-CUP! vaativa A 5/123
03. 12.10.2011 Fiktio KRJ vaativa B 3/50
04. 16.10.2011 Fiktio KRJ vaativa B 7/50
05. 07.10.2011 Mabel 'n the tommyknockers KRJ vaativa A 5/50
06. 07.10.2011 Hopeatoffee KRJ vaativa B 6/50
07. 04.10.2011 Hiprakka KRJ vaativa A 2/60
08. 27.10.2011 Fiktio KRJ vaativa B 3/50
09. 28.10.2011 Fiktio KRJ vaativa B 4/50
10. 16.10.2011 Stecker KRJ vaativa B 3/50
11. 05.10.2011 Mimmu KRJ vaativa A 2/32
12. 06.10.2011 Mimmu KRJ vaativa A 4/30
13. 24.10.2011 Infinity KRJ vaativa A 2/30
14. 25.10.2011 Infinity KRJ vaativa A 1/30
15. 26.10.2011 Cheval Delamer KRJ vaativa A 3/50
16. 01.11.2011 Infinity KRJ vaativa A 5/40
17. 11.10.2011 Sandbrook KRJ vaativa A 2/40
18. 12.10.2011 Sandbrook KRJ vaativa A 4/40
19. 20.10.2011 Duren KRJ-CUP! vaativa A 6/99
20. 15.11.2011 Ride Glub Gringsted KRJ vaativa A 4/40
21. 16.11.2011 Ride Glub Gringsted KRJ vaativa A 4/40
22. 17.11.2011 Effect Ponies KRJ vaativa A 4/40
23. 08.10.2011 Skurvash KRJ vaativa A 6/40
24. 10.10.2011 Skurvash KRJ vaativa A 3/40
25. 03.12.2011 Yamera KRJ vaativa A 4/50
26. 16.11.2011 Sandbrook Dressage KRJ vaativa A 1/50
27. 30.11.2011 Heijastus KRJ-CUP! vaativa A 13/142
28. 09.12.2011 Krumelur KRJ vaativa A 6/50
29. 17.12.2011 Ride Club Gringsted KRJ vaativa A 6/40
30. 18.12.2011 Ride Club Gringsted KRJ vaativa A 4/40
31. 20.12.2011 Ride Club Gringsted KRJ vaativa A 2/40
32. 03.01.2012 Privas Park KRJ vaativa A 1/100
33. 22.01.2012 6 sins KRJ vaativa A 5/40
34. 23.01.2012 Yamera KRJ vaativa A 5/50
35. 02.02.2012 Infinity KRJ vaativa A 4/40
36. 21.01.2012 Hurmajärven Kartano KRJ vaativa A 4/100
37. 14.02.2012 Ravenhook KRJ vaativa A 4/40
38. 16.02.2012 Bairdon KRJ vaativa A 1/88
39. 13.02.2012 Marlene KRJ vaativa A 2/43
40. 15.02.2012 Marlene KRJ vaativa A 1/43
41. 25.02.2012 Zurück KRJ vaativa A 3/50
42. 22.02.2012 Malkamäki KRJ vaativa A 6/60
43. 05.03.2012 Callanley KRJ vaativa A 4/30
44. 12.02.2012 Koston Suomenhevoset KRJ vaativa A 4/100
45. 20.02.2012 Bohelia KRJ vaativa A 2/50
46. 22.02.2012 Bohelia KRJ vaativa A 3/50
47. 21.02.2012 Wuorela KRJ vaativa B 7/50
48. 01.03.2012 Zurück KRJ vaativa A 7/50
      
01. 16.01.2012 Hex Sporthorses VVJ noviisi yhdistetty 2/29
02. 20.01.2012 Hex Sporthorses VVJ noviisi yhdistetty 5/29
03. 21.01.2012 Duren VVJ noviisi yhdistetty 2/18
04. 24.01.2012 Duren VVJ noviisi yhdistetty 3/18
05. 01.02.2012 Koston Suomenhevoset VVJ noviisi yhdistetty 2/30
06. 31.01.2012 Dei VVJ noviisi yhdistetty 2/30
07. 05.02.2012 Dei VVJ noviisi yhdistetty 4/30
08. 27.02.2012 Heijastus VVJ noviisi yhdistetty 3/35
09. 02.03.2012 Fiktio VVJ noviisi yhdistetty 5/30
10. 04.03.2012 Fiktio VVJ noviisi yhdistetty 1/30
11. 02.03.2012 Duren VVJ noviisi yhdistetty 3/20
12. 03.03.2012 Duren VVJ noviisi yhdistetty 3/20
13. 04.03.2012 Duren VVJ noviisi yhdistetty 1/20
14. 05.03.2012 Hulmur VVJ noviisi yhdistetty 3/30

Päiväkirja

12.07.2012
"Pelle täytti tänään 14 vuotta. Herra olisi nyt aika lailla laatisvalmis, ja katselenkin saisinko sitä joidenkin jonojen kärkeen. KRJ-laatuarvostelu on listassa ensimmäisenä."

07.07.2012
"Vihdoinkin sain kirjoitettua Pellen sukuselvityksen loppuun asti! Varsinkin isän puolelta löytyy todella upeita nimiä, emän puoli on osittain hieman vaatimattomampaa. Tämän tekstin osalta julistankin näin puolijulkisesti lähettäväni orin seuraavaan KRJ-tilaisuuteen - vihdoinkin. Pellen kolmas varsa, Milkan Saaga, aloittelee juuri kilpauraansa ja saikin juuri ensimmäisen sijoituksensa. Milkan Poju on jo kilpailueläkkeellä ja Milkan Irmelillä on ainakin hieno luonne jos ei vielä muuta!"

22.06.2012
"Tänään syntyi Pellen toinen varsa ja ensimmäinen joka lähtee pois kotoa, tamma Milkan Irmeli. Irmeli myytiin Katharinelle jossa se tulee kasvamaan ja kilpailemaan myöhemmin yleispainotteisena. Irmelin emä on oma tammamme Hittavaisen Irina. Irmeliltä odotetaan jonkinmoista menestystä sekä esteillä että koulussa. Saa nähdä mitä tulevaisuus tuo tullessaan!"

28.10.2011
"Sää oli tänään hieman sateinen, joten hevoset olivat ulkona hieman tavallista vähemmän aikaa. Osa suhtautui pieneen eroon tyynesti, osa jopa helpottuneesti, mutta muutama oli silti sitä mieltä, että sisälle en muuten ole vielä tulossa. Etenkin nuorten orien keskuudessa tämä suhtautuminen oli varsin yleistä. Tammat käyttäytyivät tahdikkaammin. Pelle oli yksi niistä, jotka eivät asialle korviaan oikein lotkauttaneet."

20.10.2011
"Kengittäjä kävi tänään iskemässä raudat jalkaan muutamalle hevoselle. Kaikki käyttäytyivät huomattavan nätisti, yhtään vaaratilannetta ei sattunut ja kengittäjäkin kehui hyvätapaisia hevosia. Uusien kenkien kanssa kelpasikin sitten tepastella! Annoin hevosten olla tänään hieman pidempään ulkona, ja ne purkivat tarmoaan hauskan näköisesti. Illemmalla sisään tuli lauma uupuneita ja nälkäisiä eläimiä."

30.08.2011 - Kuinka Pelle tuli meille
Eräänä kauniina alkusyksyn päivänä ystävättäreni käski minut autoonsa. Minulla ei ollut aavistustakaan, mihin olimme menossa, ja olin luonnollisesti hieman varuillani koko reissun suhteen - tämän ystäväni tuntien saatoimme päätyä aivan minne tahansa. En edes voinut neuvoa hänelle kartasta oikeaa reittiä, ja jossain vaiheessa aloin olla varma että hän on eksynyt. Reissu loppui kuitenkin jo noin kolmen vartin ajomatkan jälkeen jollekin pienelle yksityistallille, jota en entuudestaan tuntenut. Kentällä näytti työskentelevän varsin kaunis ratsukko, muutama hevonen oli tarhassa ja tallikissa juoksi juuri pihan poikki. Ystäväni talutti minut kentän laidalle ja käski katsoa ratsukkoa tarkkaan.

No, minä sitten katsoin. Hevonen näytti olevan hemmetin iso ja karismaattinen suomenhevosori. Se oli ainakin 170-senttinen, se omasi jumalaiset liikkeet ja se tanssahteli ympäriinsä kuin ei painaisi mitään. Aikani tuijoteltuani luulin arvaavani, miksi minut oli sinne viety, ja sanoin: "Minä haluan tuon." Ystäväni katsoi minua, nauroi ja sanoi perään, että se ei valitettavasti ole mahdollista, tämä komistus ei ole myynnissä. "Mutta tallista löytyy sen viisivuotias poika. Haluatko kokeilla?"

No minä halusin. Ja silloin menimme talliin, ja minä näin ensimmäistä kertaa Pellen. Se ei ollut aivan yhtä suuri ja karismaattinen kuin isänsä, tunnettu kouluori Puhto, mutta jollen olisi nähnyt viimeksi mainittua ensin, olisin varmasti haukkonut henkeä. Se oli suuri, komea, lihaksikas ja huokui synnynnäistä arvovaltaa. Silti se oli kohtelias ja vaikutti suorastaan herrasmieheltä. Sama vaikutelma pysyi koko ensitapaamisemme ajan, ja melko nopeasti olin jo tehnyt päätökseni. Vielä pari tuntia sitten olin istunut autossa vailla tietoa määränpäästä - nyt olin kotimatkalla mukanani hevonen. No, ei nyt ihan hevosta, trailerihan ei ollut sattunut tällä kertaa mukanaan, mutta kauppakirjat oli tehty ja allekirjoitettu. Näin Pelle-Pohto Miljoonamies - mikä muuten oli kuulemma sen alkuperäinen nimi, jolle sitä ei kuitenkaan rekisteröity - oli vaihtanut omistajaa.

Valmennukset



© Malsamo 2008-2013 ellei toisin mainita
tämä on virtuaalitalli / virtuaalihevonen
ulkoasun ideasta kiitos Daivive