Kullervo

virallinen nimi Kullervo rotu, sukupuoli suomenpienhevonen, ori
väri, säkäkorkeus punarautias, 141 cm syntymäaika 06.06.2011, 59 vuotta
rekisterinumero VH11-018-1238 painotus, koulutustaso kenttäratsastus, helppo
kasvattaja Aapo A. omistaja Niina (VRL-08709)

Kullervo täytti 3 vuotta 06.07.2011 ja 6 vuotta 06.10.2011

     

  • KTK III 05.09.2012 (17 + 17 + 15 + 16 = 65p.)
    - Erinomainen pienhevosleima, sopusuhtainen runko, ylhäälle asettunut kaula, korkea säkä, karva saisi olla huolitellumpi (arvet karvan seassa pistävät silmään), hieman etupainoisen oloinen, aavistuksen vennot vuohiset
    - Huonossa karvassa. Iso pää, lihasköyhä ja lyhyt kaula, erottuva säkä, tasainen selkä, pitkähkö lanne. Supistuneet etusääret, kintereet käyrän oloiset.
  • KERJ II 16.03.2012 (30 + 18,5 + 18,5 + 10 = 77p.)
    - Tilaisuuden parhaat pisteet!
21.08.2012 Fiktio, MVA-SERT, pt. Henna L.
24.08.2012 Maanaviljan Suomenhevoset, irtoSERT, pt. Peppi S.
24.08.2012 Marjamäen Suomenhevoset, MVA-SERT, pt. Elisa A.

I-palkinto rotunäyttelyssä 05.01.2012 (tuom. Ansku)

Kullervo - pieni mutta pippurinen

Kullervo on tsäpäkkä pieni oriherra, joka käy suorittamassa sille annetut tehtävät harja hulmuten ja rentoutuu heti perään kuin ei olisi mitään tehnytkään. Auringossa punaisena hohtava ori on koostaan huolimatta varsin charmantti tapaus ja kiinnittää takuulla huomiota hienoilla liikkeillään. Egoa herralta löytyy kenties hieman liikaa, mutta toisaalta se kyllä harvemmin pistää vastaan mihinkään, mikä on kunnolla sille neuvottu. Epävarmaa ihmistä Kullervo ei siedä, vaan alkaa helposti pompottamaan, mutta kun ohjat ottaa kunnolla käsiinsä, onkin vastassa niin nöyrää poikaa että!

Hoitaessa Kullervolla on omat pienet jekkunsa, jotka tuovat väriä omistajan elämään. Joskus ori löytyy rehuvarastosta, joskus naapurin tulppaanipenkistä (se taitaa luulla olevansa Polle), joskus omasta karsinastaan kilttinä kuin pieni, ruskea enkeli. Hoitaessa Kullervo kannattaa laittaa kunnolla, kiinni, tai sen saattaa löytää varustehuoneesta, minne se on lähtenyt kiinnostuneena seuraamaan hoitajaansa, joka ei älynnyt sulkea karsinan ovea kunnolla. Kerran se tekikin niin - keskellä pimeää talvea - ja sydämeni taisi jättää yhden lyönnin välistä kun satulaa hakiessani jokin hönkäisi varoittamatta niskaani. Sen jälkeen Kullervo ei ole ainkaan minulta karannut.

Kullervo on vaativa ratsastaa. Tsäpäkkä oriherra kuumuu nopeasti ja vaatii satulaansa rauhallisena pysyvät ratsastajan. Meno alkaa nopeasti muistuttaa Vermon sunnuntairaveja ja pian ovat ohjastajan sormet verillä. Onneksi Kullervo on niin pieni - jos täysikokoinen hevonen painaisi menemään samaa vauhtia, ei olisi raavaalla miehelläkään asiaan nokan kopauttamista. Ori ei edes säiky mitään, se vain lähtee kun siltä tuntuu juuri niin kovaa kuin miltä tuntuu. Takaisin Kullervon saa vain käskemällä kunnolla. Pyytäminen ei aina herran kanssa onnistu, mutta selkeistä ohjeista se pitää ja niitä se kunnioittaa.

Maastossa Kullervo on hieman nopea liikkeissään, mutta pysyy kuitenkin käpälässä koko ajan eikä ala säätämään mitään sen kummempaa. Outoihin juttuihin suhtaudutaan sen sadasosasekunnin epäröinnin jälkeen perisuomalaisella jäätävällä rauhallisuudella, eivätkä esimerkiksi maastoestesuoritukset ehdi häiriintyä siinä välissä lainkaan. Useimmiten ratsastajakaan ei ehdi huomata, että mitään on edes tapahtunut! Maastoesteet Kullervo ylittää yhtä varmasti kuin radallakin pönöttävät puomit.

Kilpailutilanteet ovat Kullervolle tuttu juttu. Se pörhistelee tutuille tammoille, lähtee laiduntamaan jonkun sidottua sen kiinni huolimattomasti, käy heittämässä luokkavoittoon riittävät suoritukset ja lähtee vaeltamaan kohti maastoesterataa ja käynnissä olevia suorituksia kisahoitajan kävelyttäessä sitä odotusaikana. Kauhun- ja onnenhetkiä siis tämän herran kanssa riittää.

Sukutaulu

     Aapeli
m sph, 140 cm
EVM
     Arto
trn sph, 143 cm
EVM
     Aimo
m sph, 144 cm
EVM
     Asta
prn sph, 142 cm
EVM
     Aunekke
m sph, 139 cm
EVM
     Alpertti
m sph, 140 cm
EVM
     Asta-Maria
m sph, 138 cm
EVM
     Kukkaistyttö
tprn sph, 137 cm
EVM
     Keijo
trn sph, 140 cm
EVM
     Kuuno
prn sph, 144 cm
EVM
     Kaija
rn sph, 144 cm
EVM
     Kyötikki
prt sph, 146 cm
EVM
     Kasperi
rt sph, 147 cm
EVM
     Kannikka
m sph, 145 cm
EVM

i. Aapeli on komea, 140 cm korkea oripoika, jolta virtaa löytyy vähintäänkin tarpeeksi. Ori ylittää vauhdikkaasti esteen kuin esteen ja onkin varmaan tämän vuoksi menestynyt maastoesteillä mahtavasti. Vauhdikas herra malttaa hienosti mielensä myös hieman rauhallisempiin lajeihin, kuten kouluratsastukseen ja rataesteisiin. Tämä lähes 18-vuotias ori on jo liki 20 jälkeläisen isä ja on periyttänyt mustaa väriään sekä loistavaa rakennettaan pitkälti jälkeläisilleen. Ori löytyy myös suomenhevosten kantakirjasta toiselta palkinnolta.

ii. Arto oli kenttäpainotteinen pienhevosori, joka oli Kullervon tapaan Aapo A:n kasvatti. Arto oli ensimmäinen kunnolla menestynyt pienori ja tämän vuoksi onkin Suomen jalostusmarkkinoilla ollut kovassa huudossa aikanaan. Korkeutta Artolta löytyi 143 cm, mutta tästä huolimatta esteet ylittyivät hienosti jopa 120 cm saakka. Rokea luonne mahdollisti menestyksekkään uran kenttäratsuna.

iii. Aimo syntyi virtuaalisessa Pohjois-Suomessa erääseen pieneen talliin ja alkujaan sen piti jäädä sinne elelemään rauhallista pullapollen elämää. Kerran kuitenkin kasvattajan tytär, Inka, päätti lähteä koittamaan huvikseen näyttelyihin orin kanssa ja ensimmäisen palkinnon napsahdettua matkaan, innostui Inka enemmän. Pian Aimo ja Inka olivatkin kiertäneet monissa näyttelyissä ja alkoi astutuspyntöjä satelemaan Aimo eli vain 15-vuotiaaksi saakka ja menehtyi yllättäen pahaan suolisolmuun kesälaitumella. Jälkikasvua tämä pikimusta, 144 cm korkea ori kerkesi saamaan tiettävästi 18 varsan verran.

iie. Asta oli punaruunikko pienhevonen, joka kilpaili nuorempana menestyen kenttäratsastuksen parissa. Pyöreärunkoinen tamma ahmi rusetteja ja pokaaleita aina kansalliselta tasolta asti, kunnes jäi 14-vuotiaana niin sanotulle kisaeläkkeelle panostaen siitostamman uraansa. Varsoja Asta kerkesi vääntämään peräti 6 kappaletta, ennen kuin se myytiin kunnollista eläkettä viettämään rauhalliselle yksityistallille lähelle Tamperetta.

ie. Aunekke oli kenttäpainotuksen omannut, musta pienhevostamma, joka loikki pelottomasti yli esteestä kuin esteestä. Pelotonta luonnettaan tamma onkin jakanut auliisti peräti kuudelle varsalle, jotka se sai aktiivisimman kilpauransa päätteeksi. Tamma menehtyi valitettavan onnettomuuden seurauksena ollessaan vain 21-vuotias, kun liukkaalla kelillä rekka lähti sivuluisuun ja pyyhkäisi trailerin mukaansa.

iei. Alpertti oli musta, 140 cm korkea herrasmis, joka hurmasi ihmiset niin luonteellaan kuin myös ulkoisella olemuksellaan. Ryhdikäs ori löytyi kantakirjasta ensimmäiseltä palkinnolta ja muissakin rakennetta vaativissa kisoissa menestystä on herunut paljon. Vaikka ori vaikuttaakin lähes täydelliseltä, löytyi siitä yksi miinus. Se kuumui hirveästi ratsastaessa eikä se pysynyt hanskassa kuin vain muutamilla tietyillä henkilöillä. Katri oli yksi Alpertin luottoratsastajista ja tämä neiti kilpailikin orin kanssa aktiivisesti, kunnes ori alkoi lähestymään 19 vuoden ikää. Kuumasta luonteesaan huolimatta tällä on jälkeläisiä tiettävästi 12 kappaletta.

iee. Asta-Maria on syntynyt Pirkanmaalla erääseen yksityiseen talliin, jonne ei oltu alkuunkaan kaavailtu enää varsoja. Eräänä kesäisenä päivänä naapurin ori kuitenkin löysi teinsä aidoista huolimatta Asta-Marian emän, Ammaliinan, luokse ja niin sai Asta-Maria alkunsa. Vaikka tamman kumpikaan vanhempi ei ollut mitenkään loistoyksilö oikein millään tapaa, saatiin tästä kuitenkin kelpo menestyjä kenttäradoille sinnikkään ja pitkän koulutuksen tuloksena. Rakenteellisesti tamma ei ollut sieltä parhaimmasta päästä, mutta on se kuitenkin kolmannelle palkinnolle päässyt kantakirjassa. Jälkikasvua tammalla on vain kahden varsan verran.

e. Kukkaistyttö on vielä tälläkin hetkellä nuorehko neitonen, joka omaa kauniin tummanpunaruunikon karvapeitteen. Vaikka tamma omaa pyöreän rungon, ei se kuitenkaan ole ihrava. Vaikka säkäkorkeutta tältä pienhevoselta löytyy vain 137 cm, on se rihkea kuin mikä ja vauhtiakin löytyy tarvittaessa vähintään yhtä paljon kuin hieman isommasta pollesta. Tamma on tähän mennessä varsonut kaksi kertaa, mutta valitettavasti toinen varsa menehtyi lähes heti syntymänsä jälkeen. Kenttäpainotteinen sydänten murskaaja löytyy myös kantakirjasta hienolta ykköspalkinnolta!

ei. Keijo on taatusti kantanut oman kortensa kekoon, kun on Kukkaistytön rakennetta kasattu. Ori on nimittäin myös KTK-I ja muissakin rakennetta vaativissa mittelöissä se on pärjännyt loistavasti. Vaikka ori onkin koulutettu ratsuksi ja siitä kovalla työllä saa komeat koulukiemurat irti, on se kuitenkin kiertänyt näyttelykehiä suuremmaksi osaksi. Ratsuna on todella vaativa ja kaahoittaakin menemään kuinka itse tykkää. Vain harvat saavat orin kuuntelemaan itseään ja kulkemaan nätisti, mutta kun näin tapahtuu, on se todellinen ilo silmälle.

eii. Kuuno oli ahkerasti maastoesteillä kilpaillut punaruunikko ori, jolta ei luonnetta puuttunut. Tämä 144 cm korkea pienhevonen pisti mielellään ranttaliksi kaikkialla muualla paitsi mieleisissään paikoissa. Tuntemattomat paikat ja ihmiset eivät oria oikeasti haitannet pätkän vertaa, mutta saipahan se niistä hyvän tekosyyn heittäytyä taas pikkuiseksi lapseksi edes hetkeksi. Vaikka toisinaan ratsastajan takamus oli koetuksella pukittelun yms. vuoksi, oli Kuuno todella taitava ratsu ja ylittikin halutessaan esteen jos toisenkin. Vaikka korkkeutta ei orilta itsessään kummoisemmin löytynytkään, ylittyivät jopa 120 cm korkeat esteet vaivatta parhaimpina päivinään. Tulisesta ja hieman ilkikurisesta luonteestaan huolimatta Kuunolla on liuta jälkeläisiä, osa rauhallisempia kuin isänsä, mutta osa on valitettavasti jatkanut samalla linjalla.

eie. Kaija oli ruunikko suomenpienhevostamma, joka taitoi lähes lajin kuin lajin. Pääasiassa tamman kanssa kierrettiin kenttä- ja maastestekisoja, mutta muutamissa yksittäisissa koulukilpailuissa tamma näytti hienosti kykynsä ja taitoikin vaativien luokkien liikeet kuin vettä vain. Eikä tamman taidot tähän jääneet. Sen kanssa on käyty aikanaan myös valjakkoajon parissa kilpailemassa ikään kuin virkistyksenä ja sieltäkin neito on napannut hienoja sijoja itselleen. Monitaituri omasi myös kivan rakenteen ja onkin kantakirjattu toiselle palkinnolle. Jälkikasvua tammalle kertyi kaikesta huolimatta vain kolme kappaletta, osittain varmaan sen vuoksi, että neito menehtyi täysin yllättäen laitumelta karattuaan ja popsittuaan nassuun myrkyllisiä kasveja.

ee. Kyötikki oli 146 cm korkea tammanen, jonka pääpainotus oli kouluratsastuksessa. Kouluradoilla tamma olikin tuttu näky usean vuoden ajan ja se olikin ottanut tavakseen tulla voittosijoille useammin kuin kukaan olisi alkuun osannut odottaa. Vaikka nuorempana tamma oli hieman rasavilli eikä odotuksia sen kohdalle juurikaan laitettu, jaksoi eräs Hanna sen kanssa sitkeästi harjoitella ja lopulta he kilpailivatkin aluetasolla vaativissa luokissa. Rakenteellisesti tamma ei ollut ihan valioyksilö, mutta kuitenkin se kantakirjattiin kolmannelle palkinnolle tamman ollessa 5-vuotias, joka puolestaan edellytti siitostamman uran. Jälkeläisiä tamma sai 4 kappaletta, joista vain Kukkaistyttö on edes hieman menestyneempi.

eei. Kasperi oli oikein perusjunttura. Rautias, 147 cm korkea pienhevonen omasi rakenteen, josta moni puhui ja haaveili. Vaikka orilla ei pahemmin kilpailtu ratsastuslajeissa, oli se tunnettu näyttelymenestyksensä ja leppoisan luonteensa puolesta. Kantakirjaustilaisuudessa ori nappasi ensimmäisen palkinnon ollessaan vain 4-vuotias. Tämän jälkeen ori nähtiin muutamia kertoja niin este- kuin kouluradoillakin, mutta pian se jäikin täysipäiväiseksi siitosoriiksi. Pitkän uransa aikana ori astuikin lukemattomia tammoja ja tietojemme mukaan sillä on peräti 56 jälkeläistä ympäri Pohjoismaiden.

eee. Kannikka syntyi lähellä virtuaalista Oulua, josta se myytiin alkuun Vaasan liepeille. Siellä tamma sai peruskoulutuksen ja kantakirjauksen, jonka jälkeen eräs ruotsalainen nainen, Ingrid, kiinnostui tammasta ja osti sen hyvään hintaan itselleen. 6-vuotiaana tamma asuikin Ruotsissa ja niinni menestystä vaativilla kouluradoilla ja hyppäsi tasaisen varmasti 110 cm rataesteitä. Siitostamman uran se aloitti ollessaan 13-vuotias ja täytettyään 17 vuotta sen kasvattaja osti tamman takaisin itselleen. Vaikka tamma kiersi elämänsä aikana muutamassa kodissa, pysyi sen luonne rauhallisena ja luottavaisena, kiitos hyvän hoidon. Tamma menehtyi vanhuuden vaivoihin ollessaan vasta 24-vuotias, mutta kerkesi kuitenkin elämään hienon ja menestyksekkään elämän Ja jäihän tamman pirteää luonnettakin jatkamaan peräti 8 hienoa jälkeläistä.

© Nenna

Jälkeläiset

o. Milkan Kanervo s. 05.09.2011 e. Aino-Kanerva SV II
o. Milkan Kaspar s. 06.12.2011 e. Aino-Kanerva KTK II, SV III
t. Taikakuun Kullava s. 04.02.2012 e. Heljän Saturniina ei mainittavaa
t. Milkan Suometar s. 18.07.2012 e. Siitä Tulikin Lotta ei mainittavaa
t. Milkan Sointu s. 19.07.2012 e. Siitä Tulikin Lotta ei mainittavaa
o. Milkan Kuopus s. 31.12.2012 e. Hittavaisen Esteri ei mainittavaa

Kilpailukalenteri

01. 28.07.2011 Mabel 'n the tommyknockers KERJ helppo luokka 3/22
02. 29.07.2011 Mabel 'n the tommyknockers KERJ helppo luokka 1/22
03. 28.07.2011 Bailador KERJ helppo luokka 3/19
04. 29.07.2011 Bailador KERJ helppo luokka 3/19
05. 28.07.2011 Cheval Delamer KERJ helppo luokka 1/32
06. 30.07.2011 Cheval Delamer KERJ helppo luokka 1/32
07. 20.08.2011 Kärmeniemi KERJ helppo luokka 1/16
08. 23.08.2011 Kärmeniemi KERJ helppo luokka 2/16
09. 28.08.2011 Mabel 'n the tommyknockers KERJ helppo luokka 4/16
10. 29.08.2011 Mabel 'n the tommyknockers KERJ helppo luokka 4/16
11. 30.08.2011 Mabel 'n the tommyknockers KERJ helppo luokka 2/16
12. 31.08.2011 Suncourt KERJ helppo luokka 1/24
13. 11.09.2011 Bairdon KERJ helppo luokka 3/18
14. 08.09.2011 Cheval Delamer KERJ helppo luokka 4/20
15. 12.09.2011 Cheval Delamer KERJ helppo luokka 2/20
16. 17.09.2011 Katvusto KERJ helppo luokka 4/19
17. 17.09.2011 Praya KERJ helppo luokka 4/40
18. 30.09.2011 Västerby KERJ helppo luokka 5/36
19. 11.09.2011 Cecam Shetlands KERJ helppo luokka 3/19
20. 14.09.2011 Cecam Shetlands KERJ helppo luokka 2/19
21. 23.10.2011 Taikakuun Kartano KERJ helppo luokka 1/40
22. 24.10.2011 Taikakuun Kartano KERJ helppo luokka 2/40
23. 11.10.2011 Kärmeniemi KERJ helppo luokka 4/40
24. 26.11.2011 Krofnock Ranch KERJ helppo luokka 5/30
25. 28.10.2011 Kärmeniemi KERJ helppo luokka 3/32
26. 30.10.2011 Kärmeniemi KERJ helppo luokka 1/32
27. 29.10.2011 FUN Ponies KERJ helppo luokka 2/30
28. 30.10.2011 FUN Ponies KERJ helppo luokka 5/30
29. 12.11.2011 Corroy Ponies KERJ helppo luokka 6/40
30. 14.11.2011 Corroy Ponies KERJ helppo luokka 2/40
31. 16.11.2011 Koston Suomenhevoset KERJ helppo luokka 6/40
32. 28.11.2011 Taikakuu KERJ helppo luokka 6/40
33. 21.11.2011 Kärmeniemi KERJ helppo luokka 4/29
34. 04.12.2011 Corroy Ponies KERJ helppo luokka 4/50
35. 21.12.2011 Taikakuun Kartano KERJ helppo luokka 1/50
36. 12.12.2011 Koston Suomenhevoset KERJ helppo luokka 2/30
37. 16.01.2012 Mabel 'n the tommyknockers KERJ helppo luokka 5/49
38. 18.01.2012 Mabel 'n the tommyknockers KERJ helppo luokka 3/49
39. 19.01.2012 Mabel 'n the tommyknockers KERJ helppo luokka 5/49
40. 20.01.2012 Mabel 'n the tommyknockers KERJ helppo luokka 2/49
41. 20.02.2012 Lumivuo KERJ helppo luokka 1/40
42. 21.02.2012 Lumivuo KERJ helppo luokka 1/40
43. 18.02.2012 Krumelur KERJ helppo luokka 5/44
44. 04.03.2012 KK Marlene KERJ helppo luokka 5/30
45. 05.03.2012 KK Marlene KERJ helppo luokka 5/30
46. 09.03.2012 KK Marlene KERJ helppo luokka 4/30
47. 06.04.2012 Lumivuo KERJ helppo luokka 3/40
48. 29.03.2012 Koston Suomenhevoset KERJ helppo luokka 5/50
49. 19.04.2012 Vitry KERJ helppo luokka 5/61
50. 17.04.2012 Taikakuun Kartano KERJ helppo luokka 6/40
51. 07.05.2012 Taikakuun Kartano KERJ helppo luokka 3/40
00. 15.01.2012 Taikakuun Kartano KERJ-Cup helppo luokka (tarina) 4/8

Päiväkirja

03.02.2012
"Tänään lähti matkaan Kullervon osallistuminen maaliskuun KERJ-tilaisuuteen. Se ja Aino-Kanerva-tamma ovat ensimmäiset hevoseni, jotka ilmoitan mukaan tähän koitokseen, joten pidetäänpäs peukkuja! Kakkosen ovat molemmilla tähtäimessä, sillä arviointikriteerit ovat omaan silmääni todella tiukat etenkin sukulaispisteiden osalta - suvuttomien kanssa ollaan hieman altavastaajina tulossa. Odotukset ovat kuitenkin suhteellisen korkealla. Jälkeläispisteet ovat tällä hetkellä kahta sijoitusta vajaat, mutta Kanervon omistajan alhipan mukaan hänen orillaan olisi juuri tämä verran odottamassa sivuille merkitsemistä, eli periaatteessa no problem. Muiden pisteiden osalta kaikki on niin kasassa kuin olla ja voi. Lisäpisteet olen Kullervon kanssa hankkinyt päiväkirjamerkintöjen avulla, mutta luonteen pitäisi silti paikata parin pisteen vajaus. Tämähän on suorastaan jännittävää!"

14.02.2012
"Havahduin tänään huomaamaan, että Kullervollahan on aika paljon sijoituksia. 40 tulokset raja on ohitettu aikaa sitten - itse asiassa 50 ei ole kaukana. Olenkin tässä hiljalleen alkanut kypsytellä ajatusta kenttähevosten käyttämisestä YLA:ssa, vaikka alun perin tämä ei ollutkaan suunnitelmissa... Tiedä vaikka."

15.01.2012
"Nonnih. 40 sijoitusta täynnä. KERJ-laatiksen lisäksi alkaa siis myös valmistautuminen SLA:han. Se onkin oikeastaan melko simppeli juttu - enää tarvitsee keskittyä muut pisteet-osioon eli päiväkirjamerkintöihin, valmennuksiin ja muihin. Toki näyttelyarvonimet ja kantakirjapalkinnotkin helpottaisivat urakkaa... Kullervo on nyt käynyt kaksissa näyttelyissä: toisesta saatiin KUMA luokan kärkipäähän sijoittuen ja toisesta tuli hylky - minä viisaana olisin ilmoittanut herran täysikokoisten suomenhevosten luokkaan. No, ei voi mitään. Monet muut näyttelyt ovat vielä vailla tuloksia! VSR:n tammikuisesta rotunäyttelyistä saimme muuten ykköspalkinnon. Aika hyvin, ehkä jopa paremmin kuin olisin osannut odottaa."

15.01.2012 KERJ Cup tarina
"Siinä niityn yli kiitäessäni taisin ymmärtää, miksi jotkut paastottavat hevosiaan kilpailupäivinä. Kullervo oli parhaassa vauhdissaan ja pitkällä suoralla jarrut olivat lähes kadonneet - pidättämällä vauhti pysyi samana, päästämällä se kiihtyi. Kaviot iskivät tannerta tasaiseen rytmiin, tahti sentään pysyi. Seuraava este - vesihauta - lähestyi hurjaa vauhtia ja minulla oli jostain syystä tunne, että jokin on nyt menossa pieleen. Ja kappas - juuri ennen estettä joku perhanan pentu heitti pallon - aivan oikein, PALLON - suoraan veteen. Kullervo ei edes huomannut mitään, mutta minä itse säikähdin niin maan pirusti! Itse hypystä selvisimme tyylillä, mutta kauhusta lamaantuneena olin heittänyt ohjat kokonaan pois ja nyt ori oli täysin tuuliajolla. Sehän kelpasi, Kullervo jatkoi tyytyväisenä matkaansa oikeaksi arvelemaansa suuntaan. Ja oikeahan se oli, fiksu heppu.

Keräilin ohjia hurjassa vauhdissa takaisin ja ratsastin rataa loppuun sydän pamppaillen. Kiitäessämme kohti viimeistä estettä ajattelin - tehokkaiden jarrutuskeinojen mietiskelyn, menimmehän yhä varsin kovaa, lisäksi - että Kullervo on aika ihana hevonen. Se ei ikinä säiky mitään. Ja juuri sillä hetkellä ori näki maassa kärpässienen. En ymmärrä miten se sattui sen silmään juuri sillä hetkellä tai miksi se oli niin pelottavaa, mutta sen kyllä tiedän että ympäri mentiin - onneksi ei sentään yhteen tultu...

Kotona aloitimme sieneensiedätysharjoitukset."

Tuomarin kommentti: Hauska ja kiva tarina, jolta löytyi ihan sopivasti pituutta. En huomannut kirjoitusvirheitä ja pieni huumori elävöitti tekstiä. Tarinassa sopivasti pohdintaa ja kilpailutilanteesta kerrontaa.

10.12.2011
"Lisäsin hetki sitten Kullervolle sen 36. kenttäratsastussijoituksen. Sehän tarkoittaa nyt sitten sitä, että KERJ-laatuarvostelun maksimisijoitukset ovat kasassa. Kilpailu-ura jatkuu kuitenkin vielä cup-kilpailuiden osalta sekä kenties silloin tällöin tavallisissakin kilpailuissa. Sen lisäksi päiväkirjaakin kirjoitellaan nyt aktiivisemmin, sukuselvitys on tuloillaan ja Kullervon toinen jälkeläinen, ori Milkan Kaspar, aloittelee nyt kilpauraansa isänsä väistyessä pois tieltä. Tulevaisuus näyttää suhteellisen valoisalta - emmeköhän me uskalla laatuarvosteluun viimeistään muutaman kuukauden päästä! Mutta huhhahhei, nyt on kyllä sellainen ilma, että on aika lähteä treenaamaan hieman maastoesteitä!"

28.10.2011
"Sää oli tänään hieman sateinen, joten hevoset olivat ulkona hieman tavallista vähemmän aikaa. Osa suhtautui pieneen eroon tyynesti, osa jopa helpottuneesti, mutta muutama oli silti sitä mieltä, että sisälle en muuten ole vielä tulossa. Etenkin nuorten orien keskuudessa tämä suhtautuminen oli varsin yleistä. Tammat käyttäytyivät tahdikkaammin. Kullervo oli yksi niistä, jotka eivät olleet uskoa silmiään, kun niiden vapaus riistettiin tavallista aikaisemmin. Oria sai maanitella mukaan vaikka kuinka pitkään ennen kuin se suostui alistumaan kohtaloonsa."

20.10.2011
"Kengittäjä kävi tänään iskemässä raudat jalkaan muutamalle hevoselle. Kaikki käyttäytyivät huomattavan nätisti, yhtään vaaratilannetta ei sattunut ja kengittäjäkin kehui hyvätapaisia hevosia. Uusien kenkien kanssa kelpasikin sitten tepastella! Annoin hevosten olla tänään hieman pidempään ulkona, ja ne purkivat tarmoaan hauskan näköisesti. Illemmalla sisään tuli lauma uupuneita ja nälkäisiä eläimiä. Kullervo oli tosin tapansa mukaan aivan yhtä energinen kuin ulos mennessään - en todellakaan tiedä, mikä siinä hevosessa on vikana..."

05.09.2011
"Tänään syntyi historian ensimmäinen Milkalainen kenttäpienhevonen. Upean orivarsan isä on Kullervo ja emä Aino-Kaisa. Molempien kilpailu-ura on vielä reilusti kesken, mutta hyvä sitä jälkeläisnäyttöä on alkaa ajoissa kaivelemaan! Varsa syntyi tilauksesta Taikakuun Kartanoon, mille se muuttaa heti vieroituksen jälkeen kasvamaan. Kilpakenttiä lähdetään kuulemma valloittamaan joskus tammikuussa ensi vuonna. Varsasta tuli tosiaankin ori, ja se sai nimekseen Milkan Kanervo."

Valmennukset

06.02.2012 kestävyysharjoitus kotona
"Tänään kävimme Kullervon kanssa taas urheilemassa kestävyysharjoittelun nimissä. Huonon sään takia emme päässeet valitettavasti ulos, vaan jouduimme kiertämään kehää maneesissa. Todennäköisesti juuri siitä syystä harjoituskerta oli hieman tavallista lyhyempi. Teimme tavanomaisen harjoituksen eli kymmenminuuttisia ravi-käynti-pätkiä. Kullervo oli hyvin menossa, pakkasten ja huonojen säiden vuoksi se ei ole päässyt tarpeeksi liikkeelle joten virtaa kyllä piisaa! Oikein päin kulkeminen tuotti jännittymisen takia hieman ongelmia, mutta kunhan peräpää vispasi tarpeeksi alle, olin tyytyväinen. Muodoltahan en ole kestävyysharjoituksissa suurempia vaatinut, vaan juurikin tämä koko kropan ja etenkin takaosan käyttö on aina päällimmäisenä mielessä. Joka tapauksessa ori oli hyvin liikkeellä mutta tahtoi helposti pudottaa selkänsä liian alas ja jäädä töpöttelemään, muistuttelemassa sai olla melko paljonkin. Pienetkin risahdukset, lumien putoamiset tai möröt saivat sen suorastaan poissa tolaltaa, ja pari kertaa oli vähällä etteikö herra olisi päättänyt kilahtaa täysin ja sännätä minne sattuu. Päädyinkin sitten tosiaan lopettamaan harjoituksen heti kun ori tuntui edes etäisesti rauhallisemmalta."

03.02.2012 kestävyysharjoitus kotona
"Olemme harjoitelleet Kullervon kanssa kestävyyttä tunnin ravi-käynti-lenkkeilyn ominaisuudessa maastossa jo nuoresta hevosesta pitäen. Lenkit ovat kestäneet yleensä noin tunnin, toki aloitimme rauhallisemmin. Talvikauden alussa olemme nyt aloittaneet myös laukkaharjoittelun, muutaman minuutin pätkiä eri temmoissa. Tänään oli kuitenkin vuorossa vain maastolenkki, sää oli kaunis ja pakkasta lukuun ottamatta suorastaan ihana. Liikuskelimme tavalliseen tapaan omia teitä pitkin sekä välillä pellon reunaa kevyessä lumessa. Kullervon kunto on varsin hyvä, herra ei kummemmin lenkistä väsähtänyt. Tahti oli kuitenkin melko reipas ja hieman rauhallisemmaltahan ori kuitenkin tuntui kotiin tultua... Ravi oli koko ajan tahdikas ja Kullervo työskenteli hyvällä tuntumalla. Otimme pariin väliin myös hieman väistöä ja hyvinhän tuo ukko jaksoi siihenkin keskittyä! Laukkaharjoittelut saavat todennäköisesti jäädä hetkeksi aikaa, pakkaset ovat olleet sen verran kovia ettei oria viitsisi kovasti rasittaa."

23.01.2012 maastoestevalmennus valm. piper
"Tältä herralta löytyy moottori, oli ensimmäinen kommentti joka tuli mieleen. Pieni ori viiletti radalla vaarallista vauhtia. Ratsastaja roikkui mukana ja ohjasi minkä pystyi. Teimme alkuun muutamia kontrolliharjoituksia, jotka saivat Kullervon keskittymään hieman paremmin. Siltikin radalle päästyään hevonen riistäytyi täysin omalle vauhdilleen. Jonkin aikaa pienemmillä esteillä ja tiukemmilla teillä vatkattuamme Kullervo alkoi saada jutusta kiinni ja pysyä kasassa, hyvä! Siirryimme pääradalle, jolta löytyi vaikka minkälaisia maastoesteitä. Alkuun Kullervo kaahotti innoissaan, mutta pian alkoi varmaan jo väsymyskin painaa ja ori saatiin tulemaan rata tasaista vauhtia. Hypyt onnistuivat todella kauniisti, eikä pahaa sanomista juurikaan ole, hienoa työtä!"



© Malsamo 2008-2013 ellei toisin mainita
tämä on virtuaalitalli / virtuaalihevonen
ulkoasun ideasta kiitos Daivive