| Virallisesti | Haltiapolun Arktista Hopeaa | Isä | Siberian Susi |
| Kutsutaan | Viima | Emä | Sarastuksen Valoton Taival |
| Syntynyt | 01.10.2008 (1v) | Jälkeläiset | Viimalla ei ole vielä jälkeläisiä. |
| Rekisterinro | VTR-0000 (VFCI) | ||
| Rotu | siperianhusky | ||
| Väritys | ei vielä kuvia - harmaa? | ||
| Kasvattaja | Pehko (Haltiapolun) | ||
| Omistaja | Juulia (Geewas) |
Viiman hankinta oli minulle aivan ehdoton, olisi koiria ollut miten paljon tahansa. Pehko on ehdottomasti paras ystäväni koirapiireissä, ja niinpä oli itsestään selvää, että ottaisin pennun hänen kennelinsä, Haltiapolun pentueesta. Rotu oli luonnollisesti siperianhusky, ja sehän minulle sopi hyvin. Odotin Viimaa syntyväksi ehkä enemmän kuin mitään koiraa aiemmin, ja olin varma, että yhteistyö tytön kanssa lähtisi sitten aikoinaan sujumaan oikein hyvin. Odotellessani tytön syntymää keksin sille myös osuvan nimen; Viima, joka kuvaa mielestäni hienosti siperianhuskyä, maata josta se on tullut, kylmyyttä ja tuulta. Huskyjen nopeus oli yleensä myös huippuluokkaa, joten Viima sopii siinäkin suhteessa rodulle hyvin. Lopulta pennut sitten syntyivät vain paria päivää ennen omia syntymäpäiviäni, lokakuun alussa keskelle ruskaa ja lehtikasoja.
Lähdin hakemaan Viimaa samankaltaisessa, syksyisessä säässä. Haltiapolun kenneliin ei ollut kovin pitkä matka, sijaitsihan se Pohjois-Suomessa Geewasin tavoin. Ajelin kennelille maasturilla, peräkontissa muutama oma koirani. Matka sujui hienosti, ja olimme perillä aamupäivästä. Pehko oli minua vastassa pihassa, mukanaan muutama husky ja minun kasvattini, Desty ja Rulla. Kun tervehdykset oli hoidettu, menimme sisään, ja heti oli vastassa neljä pientä huskypyörremyrskyä! Oman pentuni tunnistin riehujien joukosta heti, se oli se päällepäsmäri, joka hallitsi muita. Viima kiinnostui heti uusista vieraistaan ja tutustui Seriin ja Rheaan minun ja Pehkon hoidellessa joitakin paperiasioita. Lopulta lähdimme kohti kotia. Matkan Viima nukkui kiltisti Rhean kyljessä. Kotona, perillä, tyttö nukkui sikeästi koko yön ja aamulla alkoi paikkoihin tutustuminen.
Viima on oikein tarmokas pakkaus, se ei pelkää ketään eikä mitään. Missään vaiheessa Viiman meille sopeutumista ei voinut puhua, että Viima olisi jotenkin ikävöinyt - jos ikävöi, niin peitti sen ainakin hyvin! Viima oli heti mukana touhuissa, lähti alusta alkaen mukaan järvelle pulikoimaan, koulutuskentälle harjoittelemaan ja pitkille maastolenkeillekin tyttö lähti mukaan heti kuin eläinlääkäri salli ne. Viima viihtyy tekemisessä ja luonnossa, sisällä se sen sijaan saattaa olla kovin levoton ja rauhaton, ei pysy paikallaan hetkeäkään. Viima on kuin luotu ulkokoiraksi! Sen keskittymiskykykin on aivan erilainen kotona ja koulutuskentällä, samoin tottelevaisuusprosentti. Ulkona se tottelee lähes satavarmasti, kun taas sisällä ei ole kuulevinaankaan.
Viimalta löytyy myös omaa tahtoa, ja lähes kaikki jotka ovat nähneet treenaustani Viiman kanssa ovat sitä mieltä, että jos Viimalta itsepäisyys puuttuisi, niin olisimme jo joitain tokovalioja. Jos Viima päättää, ettei sitä kiinnosta, niin silloin sitä ei todellakaan kiinnosta, ja tottelemaan ei saa millään. Viiman kanssa ei pidä jankata samaa liikettä liikaa, ettei liike menetä uutuuttaan Viiman silmissä ja saa Viiman ajattelemaan sitä tylsänä. Viimaa helpottaa myöskin huomattavasti se, että mukana on treenauksessa toinen koira. Luulisi, että Viima haikailee vaan sen toisen perään, mutta näin ei ole, vaan päinvastoin, Viima nappaa vinkkejä toiselta ja toimii paljon innokkaammin - ehkä se on se näyttämisen halu? Viima on sosiaalinen koira ja kaipaa ympäristöönsä ihmisiä ja eläimiä.
Kisaaminen Viiman kanssa on helppoa. Se ottaa ohjaajan jännittämisestä vain niin pieniä häiriöitä, ettei niitä kyllä ohjaajaa lukuunottamatta huomaa juuri koskaan kukaan. Viima on oppivainen koira, kunhan käskyt antaa tarpeeksi innokkaasti ja tytön pitää muutenkin mukana toiminnassa, ei anna sen haahuilla omiaan tai tehdä mitä haluaa. Jos Viimaa ei selvästi voi vähempää kiinnostaa, kannattaa mielummin lopettaa harjoitus kokonaan kuin jatkaa väkisin. Viima on pehmeä koira ja muistaa kyllä kaikki kokemansa "vääryydet". Se esimerkiksi säikkyy hieman kaikkia pehkoja, kun Pinja joskus osoitti sille paikan laumassa hieman liian väkivaltaisesti.
| pvm | liitto | laji | luokka | tuomari | tulos |
| 13.10.2008 | VSPKL | PAKK | PAKK | Pehko | 98 p BH |
| pvm | liitto | laji | luokka | tuomari | tulos |
| 10.10.2008 | VVL | valjakkoajo | Lähtö 4 | Jacya | 8 rp |
| 08.11.2008 | VVL | valjakkoajo | Lähtö 1 | Pehko | 10 rp |
| 29.11.2008 | VVL | valjakkoajo | Lähtö 1 | Pehko | 8 rp |
| pvm | liitto | laji | luokka | tuomari | tulos |
| 29.11.2008 | VMEL | maastoesteet | MAXI ALO | enppu | 1/17 MEKUMA |