| Virallisesti | Feral de la Dorado | Isä | Aamukasteen Arrival |
| Kutsutaan | Aarre | Emä | Arany's Fire of Heard |
| Syntynyt | 10.09.2008 (10kk) | Jälkeläiset | Aarteella ei vielä ole jälkeläisiä. |
| Rekisterinro | VTR-0000 (VFCI) | ||
| Rotu | kultainennoutaja | ||
| Väritys | kulta | ||
| Kasvattaja | Bea (de la Dorado) | ||
| Omistaja | Juulia (Geewas) |
Kuvat Bea, kuvissa esiintyy kuka?
Hankittuani Nopan (englanninsetteri) ja Menan (kromfohrländer) kiinnostukseni muita kun ykkösen ja vitosen rotuja kasvoi entisestään. Niinpä päätin hankkia vielä yhden koiran Geewasiin. Rotu oli avoin, mutta päätin lopulta hankkia koiran FCI8- roturyhmästä, noutajista ja vesikoirista. En vielä ollut varma, mikä olisi hyvä rotu tänne Geewasiin, joten niinpä selaillessani Karvaturrit- foorumia luin innokkaasti kaikki pentueilmoitukset, joiden rotu oli joku kaseista. Sopivaa ei kuitenkaan löytynyt viikossakaan. Olin kuitenkin päättänyt hankkia koiran, joten en antanut periksi. Eräänä päivänä näin yhden uuden ilmoituksen - kultaisianoutajia de la Doradoon. Innostuin heti, kun näin ketkä olivat vanhempina - Oona ja Pete, käyttö- ja näyttöpuolella menestyneet lahjakkuudet! Otin Beaan yhteyttä, ja hän oli iloinen, että joku oli kiinnostunut pennuista. Sovimme, että varaan urospennun. Varauksen jälkeen kaikki kävi nopeasti, ja pian sainkin tietää, että pennut olivat saapuneet maailmaan.
Pentuja oli kaksi, kumpikin uroksia. Varaajiakin oli kaksi, minä ja Nettah, eikä luovutuspäivän koittaessa kumpikaan ollut valinnut omaa pentuaan. Saavuin kennelille ensin, ja heti oli vastassa väsyneen näköinen Oona- äiti ja pennut. Pennut olivat luonteenpiirteiltään hyvin samanlaisia, ja olin loppuun asti epävarma siitä, kumman pennuista haluaisin. Lopulta Bea teki varovaisen ehdotuksen siitä rauhallisemmasta pennusta - ehkä se sopisi minulle? Kun katsoin tarkemmin, huomasin, että kyllähän se pennuista pienempi oli hieman enemmän minuntyyliseni. Siispä päädyin tähän pentuun, joka ristittiin vielä ennen kotimatkaa minun ja Bean yhteistyöllä Aarteeksi. Lähtiessämme kotimatkalle Aarre oli hyvin väsynyt, ja reissu sujui koiran nukkuessa ja minun hermoillessani kauristen ja hirvien suhteen. Onneksi matka meni hyvin. Kotona menimme suoraan nukkumaan. Seuraavana aamuna Aarre tutki paikkoja hieman varoen, mutta koska se oli kasvanut Geewasin tyylisessä kennelissä, se tottui nopeasti, jos pieniä itkuja Oonan perään ei otettu huomioon.
Aarre on kohtuullisen rauhallinen ja hieman ujo koira. Sitä ei kamalasti kiinnosta muiden koirien leikit, joten tässä mielessä Aarteen nimen valinta (Feral = villi) on mennyt hieman pieleen. Silloin tällöin joku Aarteen parhoista kavereista (esimerkiksi Viljan kanssa poika tulee loistavasti toimeen) saa yllytettyä kultsupojan vauhtiin, ja silloin mennään eikä meinata! Nämä kohtaukset ovat kuitenkin harvassa, ja yleensä Aarre on hillitty ja hallittu. Aarre on erittäin ihmisrakas, vahtikoiraa siitä ei saisi tekemälläkään. Suojelua kokeillessa Aarre vain heilutti häntää maalimiehelle, joten se laji jäi siihen. Aarre heiluttaa häntää vieraille ja ottaa sydämellisesti vastaan siinä missä muut koirat ovat epäluuloisia ja murisevat. Hassua, eikö totta? Aarre on hieman utelias, ja sen mielipuuhaa onkin tutkia kasseja ja reppuja, kun meille tulee joku käymään. Aarteeseen saa treenausvaiheessa erittäin hyvän kontaktin, se on iloinen ja haluaa todella treenata. Aarre on kuitenkin myös tosi herkkä, ohjaajan jännittämisestä poika menee täysin lukkoon ja haluaa vain pois kiusallisesta tilanteesta.
Aarre rakastaa uimista, kesäisin sen löytää jokaiseen vuorokauden aikaan pulikoimasta järvestä. On hauska näky, kun koira juoksee täyttä vauhtia kohti laituria, vetää laiturinkin loppuun saakka ja lopulta hyppää silmät ummessa. Aarre tosiaankin pitää silmät kiinni hypätessään, ja suihkun jälkeen ennen kuivaamista se hortoilee ympäriinsä silmät suljettuina. Aarre tykkää myös vesipelastuksesta - jos joku muu kuin se on uimassa, koira istuu laiturilla tarkkaavaisena, eikä sitä saa vahtimasta pois edes sen suurella suosikilla, maksamakkaralla. Jos joku sukeltaa, kiljuu tai käyttäytyy muuten siihen tapaan, että jotain saattaa tapahtua, Aarre hyppää järveen, tarjoaa turkkiaan kiinniotettavaksi, mutta jos uimari ei tajua ottaa turkista kiinni, Aarre nappaa uimarin kädestä kiinni ja raahaa hänet rantaan. Joskus, jos vierainamme on pikkulapsia, Aarre pitää laittaa tarhaan, ettei se lähde turhan takia pelastamaan ja saa näin ollen lapsia pelästymään. Tällöin Aarre alkaa murjottaa sille, joka lukitsee sen tarhaan, eli useimmiten minulle. Murjottaessaan Aarre ei tottele ollenkaan, vaan kokeilee hermojani erilaisilla pienillä tempuilla, kuten karkaamalla koko ajan uimaan ja syömällä ruoat pöydältä.
Olemme päätyneet Aarteen kanssa harrastamaan näin aluksi kaikkia niitä lajeja, joissa koen sen olevan jo valmiiksi hyvä. Jos se ei tunnu sopeutuvan johonkin, emme ala kisaamaan siinä lajissa. Aarteella on vaistot todella hyvin kohdallaan, joten metsäjäljen ja noutajakokeiden kanssa aloitellaan, ja toivottavasti menestystä tulee. Palveluskoiralajeista kokeilemme ainakin etsintäkoetta sekä viestiä, mahdollisesti myös hakua, kunhan olemme saaneet BH- kokeen suoritettua. Aarre on aktiivinen työskentelijä, se ei kyllästy helposti, kunhan sen osaa ottaa oikein - turha toistaminen on Aarteen mielestä täysin turhaa, jos se ajattelee osaavansa jutun jo tarpeeksi hyvin. Aarteessa olen myös pientä ketteryyttä havainnut, mutta silti emme välttämättä lähde harrastamaan agilityä - katsotaan mitä aika tuo tullessaan. Aarre on mielestäni hyvä sekä käyttö- että näyttötarkoitukseen, joten myös näyttelykehissä ainakin piipahdetaan ja katsotaan mitä tuomiseksi tulee. Kyllä Aarteelle on joskus isoakin menestystä povattu, mutta ainahan ei voi tietää, mitä mieltä tuomari on.
| pvm | liitto | laji | luokka | tuomari | tulos |
| 30.10.2008 | VSPKL | PAKK | PAKK | Juulia | 76 p BH |
| pvm | liitto | laji | luokka | tuomari | tulos |
| 05.11.2008 | VAL | agility | MAXI1 | Hobu | 6/38 vKUMA |